Turkuun

Tistaina turkuun totuusministeriön pakeille. Sovittiin vielä josko soiteltais ja varmisteltais. Aika ikävästi hyökkäs nokku taas kerran. Värittömällä äänellä toteaa:Teillä toi meininki tuntuu olevan joka aamu hyppy tuntemattomaan…..

En edes viimeistä moi moita ehtiny sanoa kun kuului KLOPS ! Ontto ääni joka kuuluu kun kännykkä putoaa puiselle pöydälle. Sieluni silmin näin sen nihjakkeen ilmeettömän profiilin kääntyvän kannoillaan ja liukuvan pitkin tammiparkettia kristallikruunun alitse, kohti valtavaa ikkunaa. Ikkunan vieressä pienellä pöydällä nimittäin arvon herra säilyttää kytkintä jolla ajelee takorautaista porttia ees taas ajankuluksi.

Kadulta katsoen viistosti ylös vasemmalla verhon reunassa seisoo tumma hahmo. Samainen hahmo tarkkailee kadulla kulkevia ihmisiä ja ajelee porttia edestakaisin ajankuluksi. Jos joku erehtyy katsomaan ylöspäin korkeuksiin vastavaloon, näkee hän kimmelvalon lomaan välkähtävän spekrtinomaisen flaren. Silmien siristelyltä tuskin havaittava halveksuva hymy paljastaa hampaat ja ohuen huulilta luettevan sihauksen:
Vitun mato sä oksetat mua.

Kuinka monta ihmistä säkin tarttet avukses ? Ota ne vitun piikkis tunge sinne anuksees, tai älä edes yritä olishan se reiluu et edes jollain tapaa hyvittäisit sun vuosien aikana aiheuttamas kulut, eli jatka samaan malliin saatanan pelle nin ollaan sillä sujut……

Yökkörefleksi on hallitusti peitelty ja näin jäljelle jää vain perhosen siiveniskun omainen pistatus ja jäätävä, ilmeetön katse. Tunteet ovat turhia ja niiden näyttäminen ei missään olosuhteissa ole suotavaa. Inho ja halveksunta toki on työlästä peitellä, myönnettäköön se tosiasia. Varsinkin kun kun joutuu seuraamaan sivusta elementtihelvetissä asuvien häpykarvahippaa

Ihan vain muistin virkistykseksi lukijoille:

Kursiivoidut jäntevältä kyrsijältä lainattua materiaalia.